Hei, pitkästä aikaa!
Päästiin tänään nauttimaan Tiian kanssa palkinnostamme, jonka voitimme eräänä sateisena iltana Musiikkitalon edessä Ylen suorassa lähetyksessä.
Suuntasimme Aleksanterin teatterille katsomaan Herra Hirviniemen monologi-näytelmää Melomista (tarinoita melonista). Ovella saimme toteuttaa coolin unelmamme: muut sisälle jonottajat näyttivät lippunsa, mutta me saimme sanoa: "Aku on laittanut meidän nimet listaan." Harmi että ympärillämme olijat eivät tuntuneet kovin noteeraavan tätä hienoa tähtihetkeämme. :D
Muiden kutsuvieraiden joukkoon kuului mm. Mikko Kuustonen, jonka koomisia sananparsia voi seurata ohjelmassa Hyvät ja huonot uutiset.
Näytelmä oli hyvä, en tosin kuulu sen kohdeyleisöön, mutta kyllä se silti muakin viihdytti. Oli kiva nähdä Aku näyttelemässä syvällistä roolia. Ja Akuhan oli koko ajan lavalla yksin, ei moni näyttelijä ole tarpeeksi hyvä sellaiseen.
Näytelmän jälkeen tavattiin Aku lavan edessä. Herra vei meidät teatterin esittelykierrokselle ja päästiin hengaamaan sen kanssa bäkkärille!!! Oli kyllä vaikeeta esittää coolia kun oltiin koko ajan ihan täpinöissämme. :D
Aku oli saanut bäkkärille nimettömän lahjan eli epäilyttävän osaksi juodun pullon viinaa. Häntä se ei kyllä haitannut vaan herra nautiskeli sitä sivistyksellisen määrän ja hyvin näytti maittavan, vaikka naama vääntyi sellaiseen irveeseen kulauksen jälkeen. :D Haha, oli kyllä tosi hauskaa ja Aku viihdytti meitä hupaisilla tarinoillaan.
Mentiin Akun kanssa sen autolle hakemaan meidän Hahmoshake-levyt. Oli kyllä hienoa, kun käveltiin ja sen puhelin soi, mutta se ei vastannut koska se oli meidän kanssa. "Ohjaaja se vaan soittelee Ruotsin laivalta parin viinilasin jälkeen että miten se esitys meni" *Aku tekee hienon hiprakkaimitoinnin*, "en mä nyt jaksa vastaa." Aika suuri kunnianosoitus, kun meidän seura oli tärkeämpää kuin ohjaajan soittoon vastaaminen, varsinkin kun se on vastannut mun soittoihin ja tekstareihin aina heti!
Aku on ihan älyttömän mukava ihminen! Vaikka meillä on ikäeroa 9 vuotta, niin täytyy sanoa että Aku on sellainen tyyppi että voisin olla tosi hyvin sen kaveri. Sen kanssa jutellessa tuntui kuin oltaisiin oltu jo vuosia kavereita ja meillä on ihan samanlainen huumorintaju. Niin kuin mullakin, sillä oli koko ajan show päällä ja lisäksi se oli tosi mukava eikä puhunut koko aikaa itsestään vaan kyseli meiltäkin kaikenlaista.
Haha, toivottavasti ette nyt luule, vaikka Facebookissa vissiin jo luullaan, että olen kehitellyt jotain romanttisia tunteita herra Hirviniemeä kohtaan! :D Hänhän on siis onnellinen perheenisä, mikä tuli mulle aika selväksi katsottuani häntä kaksi tuntia lavalla näyttelemässä erittäin vakuuttavasti perheenisää, joka ajoi vessanpöntöllä töihin. ;) Mut aika coolia, Aku vielä sanoi lähtiessämme että voidaan tulevaisuudessa tekstaa sille jos halutaan joskus liput sen näytelmään!
On mun elämään aika paljon suruakin kuulunut kuluneen viikon aikana. Rakas Kata "Carrie" kuoli viime viikolla. Pikkuhiljaa se suru onneksi helpottaa. Kata oli kyllä ihana koira. Aion joskus tehdä sille oman postauksen. <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ihanaa, että haluat kommentoida! Sana on vapaa. :)