Muista pestä kädet ja kaksi akkaria kympillä

Tänään oli varsin vauhdikas päivä. Mentiin Rosan kanssa koululle editoimaan meidän mainosvideota. Oli hauskaa olla koulussa lauantaina, kun siellä ei ollut melkein ketään muuta. Elimme villisti eli söimme tietokoneluokassa (mitä ei siis saa tehdä) ja joimme teetä lasista ja kulhosta (rikoin eilen BBC-mukini).

Päivä alkoi saada jännittäviä käänteitä, kun Rosalla tuli yhtäkkiä kamalan huono olo. Hänen kiltti poikaystävä ajoi pyörällä koululle ja he lähtivät mun autolla kohti Jorvin päivystystä, kun mä taas jäin editoimaan. Koulu menee lauantaisin kiinni neljältä ja meillä ei ollut enää mahdollisuutta editoida enää tän päivän jälkeen, joten alkoi olla aika kiire. Tulikin aika action olo, kun yritti mahdollisimman nopeasti editoida "toimintakohtausta" ja samalla panikoida, missä mun isän auto tällä hetkellä on ja toivottavasti Rosalla on kaikki hyvin.

Jännitys tiivistyi, kun odotin videon exporttausta ja kello oli 7 vaille 4. Onneksi olin juuri ajoissa valmis ja video on nyt Youtubessa! Kyllä siinä näkee miljoona virhettä, mutta ei näytevideon nyt mikään täydellinen tartte olla. Videossa piti siis esitellä jokin Avainlippu-tuote hauskalla, omaperäisellä ja mieleenpainuvalla tavalla.

Koulusta ajoin sitten Tiialle. Kävin iloisesti vessassa, koska en sitä koulussa ehtinyt tehdä, ja kulhollisen teetä juoneena minulla oli jo hätä. (ohmygod mitä mä tänne blogiin kirjotan :D) Lähdimme kohti Helsinkiä auto täynnä myytävää tavaraa. Harmi vain, että oli jo myöhä, ja koko kaupunki näytti jo päässeen yli Siivouspäivästä. Me emme kuitenkaan luovuttaneet, vaan levitimme vilttimme Kallion kävelykadulle.

Oli kyllä hauskaa myydä tavaraa ja käydä jänniä keskusteluja aina niin ihanan outojen kalliolaisten kanssa. Tienasin 25 e, mikä on kyllä tosi hyvin, kun ottaa huomioon, että kirpparipäivä oli vähän niin kuin jo ohi.

Eräs herra tuli luoksemme ja halusi myyntipuheeni jälkeen ostaa Aku Ankka -lehtiä. Olin laittanut niille hinnaksi 5 snt/kpl. Ne ei ollut siis mitään vanhoja, vaan ihan 2000-luvulta. Mies kysyi, monta saisi kympillä. Mä sanoin, että saa kaikki, mulla oli varmaan joku 100 kpl. Sitten mies sanoi, että ostaa kaksi pinon päällimäistä lehteä. Kymmenellä eurolla. Okei, kyllä mulle käy. :D Miehen mukaan ne olivat arvokkaita, mutta mä vähän epäilen että se mies oli vähän maistissa ja luuli että ne oli julkaistu eri vuosituhantena tai jotain. :D Tajusin muuten just, että kun mies tajuaa mitä se teki, niin sehän näkee mun osoitteen sen lehden takaa, ja vois tulla vaatii rahojaan takaisin. Jäiks. Toivotaan, ettei sillä ole navigaattoria.

Yksi nainen oli juuri muuttanut meidän myyntipaikan takana olevaan rakennukseen. Sillä oli muovisäkillinen turhaa tavaraa, jota se oli viemässä kierrätykseen, mutta se tuli kysyy meiltä, haluttaisiinko me ottaa ne myyntiin. Ja me saataisiin pitää rahat. Otin niistä tavaroista itselleni talvikengät ja Niken juoksukengät (ne oli just mun kokoa!) ja Tiia sai itselleen Marimekon laukun sekä paidan ja takin. Saatiin myytyä myös yhdet sen kengät ja hatun kympillä. Ihanaa, että tollasia ihmisiä on olemassa!

Kumpa joka päivä olisi Siivouspäivä! Miksei ihmiset vois aina vaan levittää turhat tavaransa kadulle ja myydä ne halvalla, niille jotka tarvitsee? Miks kaikesta tarttee maksaa veroja!

Kirpparipäivän lopuksi ajettiin Tiian kanssa Öljysatamaan mäelle katsomaan myrskyä ja salamoita Helsingin yllä. Aika kiva päivä. :)

Suski kävi vakkari falafel-paikassaan ja houkutteli kirppariasiakkaita paikalle boheemilla syömistyylillään.

Koulukaverini paita sai lopulta uuden omistajan villiä lauantai-iltaa viettäneestä nuoresta miehestä. :D