Paksua nahkaa kasvattamassa

Viime aikoina on tuntunut siltä, että olen hyvää vauhtia aikuistumassa. Tai mitä ikinä se onkaan, että osaa suhtautua asioihin kypsästi.

Ostin joskus Tina Feyn kirjan Bossypants, jossa Fey selitti siitä, miten naisten pitää osata olla paksunahkaisia, jotta he pärjäävät työelämässä. Oli kyllä hyvä kirja tai ainakin ne ekat 50 sivua, jotka ehdin lukea ennen kun hukkasin kirjan jossain päin Brittien saarta.

MetroTV:n projektipäällikkönä sitä paksua nahkaa on saanutkin kasvattaa. Ihmiset arvostelee mun päätöksiä sekä selän takana että päin naamaa. Olenkin aika yllättynyt miten hyvin osaan nykyään ottaa muhun kohdistuvan kritiikin. Pointti on se, että kritiikki osaa pitää ottaa vastaan, mutta ei liian henkilökohtaisesti. Ihmiset arvostelee mun tekoja, ei mua. Kun ton eron ymmärtää, on jo aika pitkällä.

Kaikki tekee virheitä, ja jos joku antaa sulle palautetta sun tekemistä virheistä, kannattaa se ottaa ilolla vastaan ja olla onnellinen että joku sanoi sen ääneen. Eihän sitä muuten miksikään kehity. Monesti ihmiset vaan tuppaa syyttämään sua myös asioista, joille sä et voi tehdä mitään tai jotka on jonkun toisen syytä. Siinä vaiheessa mulla on pinna helposti koetuksella, mutta silloin auttaa ajatus siitä, että kaikki ovat erilaisia, kaikilla on oma tapa vetää johtopäätöksiä ja jotkut... no, ovat yksinkertaisesti vain tyhmiä.

Aiheeseen liittyen, kerronpa että menin tänään yksin leffaan! Oon kerran aikaisemmin ollut yksin leffassa, joskus lukion alussa. Silloin se oli mun mielestä kamala kokemus. Ajattelin vain koko ajan, mitä muut ajattelee musta kun olen siellä yksin. Tänään huomasin, miten paljon mun itsetunto on kasvanut, sillä mua ei hävettänyt yhtään siellä yksin oleminen. Small talkkasin vieressä istuvien naisten kanssa ja naureskelin leffan vitseille ihan silloin kun itsestä tuntui.

Aion kyllä mennä uudestaankin yksin leffaan. Kun miettii, mikä sinne yksin menemisessä oikeastaan on kurjaa, on se se yksinäisyys. Mutta itse leffan aikana mä en edes paljon juttele vaikka olisin kaverin kanssa, joten mikä siinä on niin suuri ero? Se, että kaverin kanssa saa jutella ennen ja jälkeen leffan. Tänään juttelin Leenan kanssa puhelimessa ennen leffan alkua ja chattailin kännykällä kotiin mennessä. Täytin siis sosiaaliset tarpeeni modernisti ja digitaalisesti ja sain valita itse leffankin.

Oli muuten kyllä hyvä leffa! Tulin tosi hyvälle mielelle sen jälkeen. :) Pitäis käydä katsomassa muutkin Oscar-ehdokas-leffat ennen gaalaa, tai no ainakin ne mitkä Suomessa jo on teattereissa.

Silver Linings Playbook

Ensi kuun vaihteessa saan osallistua ainakin kolmiin eri tupareihin, kun muutama koulukaverini vaihtaa sattumalta juuri samoihin aikoihin asuinpaikkaansa. Eniten olen innoissani siitä, että Rosa muuttaa yhteen poikaystävänsä kanssa! Hankin Rosalle tuparilahjan jo kuukausia sitten, nyt saan vihdoin etsiä sen jostain kaappien perukoilta! Kevään aikana on edessä monia muitakin kivoja happenenkeja, esim. serkkuni häät ja monet kivat synttäripartyt, vapusta neonoranssissa haalarissa ja ylppärilakissa puhumattakaan!

Tällä hetkellä kaverini Iines on moikkaamassa Portugalissa toista kaveriani Juulia. Juulia on asunut siellä yksin kohta jo puoli vuotta. Täytyy kyllä nostaa hattua Juulialle, että tää uskalsi muuttaa yksin vieraaseen maahan asumaan, vaikkei tuntenut sieltä ketään. Mulle kolme yötä yksin Lontoossa hotellissa oli jo yhtä tuskaa. Toisaalta ihminen kasvaa koko ajan, ja nyt jos menisin jonnekin vieraaseen maahan yksin olisin jo yhtä kokemusta rohkeampi.

Päätän postaukseni tavalla, josta lukion äidinkielenopettajani olisi ollut ylpeä, eli viittaan aloituskappaleeseen ja otsikkoon sekä leikin metaforisilla käsitteillä:
Olen iloinen siitä, että tulen paksunahkaisemmaksi. Nahkani on fyysisesti tosin varsin ohut, joten toivon sanan kuvainnollisen merkityksen olevan tarpeeksi. Se, että on paksunahkainen, tekee niin monet asiat elämässä mahdollisiksi ja niin moneen tilaisuuteen on helpompi tarttua. Suosittelen paksun nahkan kasvattamista siis kaikille, sekä kuvainnollisesti että fyysisesti, sillä ohut iho palaa kesällä ihan hiton helposti!

Inspiraatiota ensi kesään ;)